Vas. Voima, Aranda ja Amorella

Meijän pikkuipanat on kasvaneet mahdottomasti. Ylläoleva kuva on otettu huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin karitsat olivat vajaan kolmen kuukauden ikäisiä. Noihin aikoihin pässykät erotettiin uuhikaritoista, pässit kun voivat tulla sukukypsiksi jo kolmen kuukauden iässä.

Tässä kuitenkin vielä juoksukilpailuja koko sisarusparvella

Kevään aikana meidän lambiteam on saanut vahvistusta. Tällä hetkellä lampolassa asustaa jo 30 määä-ää-eikun-määä-äätä; 22 suomenlammasuuhta ja 8 pässipoikaa nuo helmikuiset karitsat mukaan lukien.

Haaveilemme kasvattavamme valkoisten lisäksi myös harvinaisempia värejä, joten ruskeita ja mustia on hankittu jo 'ensitarpeiksi'.. mäyränvärisiä kun vielä joskus saisi . Ajatuksenamme on jatkossa myös itse 'jalostaa puhtaita värejä' eli ruskeille uuhille pyrimme käyttämään ruskeita pässejä, mustille uuhille mustia, jne. Meille on tarjoutunut tilaisuus saada laumaamme myös harvinaisempia kainuun harmaksia. Kattava infopaketti tästä suomenlampaan omasta populaatiosta vaikkapa täältä,

Harmaspässimme Matti ja Teppo ovat Antti- ja Lauri -linjoista. Näin ollen tulemme pärjäämään varmasti ensimmäiset vuodet tällä kaksikolla. Toivomme kovasti, että voisimme vaikuttaa positiivisesti kainuun harmasten pieneen populaatioon säilyttämällä ja vaalimalla tätä ihastuttavaa rotua omalta osaltamme mm. tarkoin harkituilla jalostusvalinnoilla.

 

Kasvaneen lambilauman ansiosta lampolamme alkaa näyttää jo oikealta lampolalta . Lampaamme asuvat 90-luvun puolessa välissä rakennetussa 40:n lehmän eristetyssä navetassa, jota olemme pikkuhiljaa siivoilleet ja rempanneet lampaille sopivaksi. Navetta on ns. traktorilla läpiajettava, tehokkailla ilmastointilaitteilla varustettu elementtinavetta, joka tarjoaa mahdollisuuksia vaikka mihin. Navetta kun on suunniteltu traktorilla läpiajettavaksi isoine korkeine sisätiloineen ja isoine päätyovineen, on se sen ansiosta myös mukavan ilmava ja valoisa.

Tällä hetkellä uuhet asustelevat keskellä sijaitsevan ruokintapöydän toisella puolella. Pässit asustelevat Pässilässä, erillisessä tilassa, jossa aikoinaan säilytettiin mäskiä lehmille syötettäväksi.
Karsinat on rakennettu vanhoja lehmäparsirakenteita hyväksikäyttäen ruokintapöydästä sivuseinään kiinteiksi. Väliaidoilla karsinoita on mahdollisuus muuttaa pienemmiksi, esim. karitsointiaikoina. Muuten karsinat ovat isoja, 13-20 neliön kokoisia alueita, joissa asuu vaihtelevasti kolmesta yhdeksään lammasta. Tilaa siis ainakin vielä on mukavasti.

Kesän aikana on tarkoitus saada navetasta pikkuhiljaa kaikki perheen miesväen 'mopojen-ja-muiden-pärisevien' -rassausvehkeet muualle, joten lampola alkaa hiljalleen laajentua myös toiselle puolen ruokintapöytää ihan peräseinään saakka! Olemmekin laskeneet, että tähän nykyiseen lampolaan sopisi helposti 100:n uuhen yksikkö. Lampolan itäpään isot ovet avautuvat suoraan laitumelle, joten siihen suuntaan meillä on haaveena joskus maailmassa laajentaa kylmälampola, jonne pässit ja joutilaat uuhet pääsevät asustamaan. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin ns. pitkän tähtäimen suunnitelmia, eivätkä tule toteutumaan varmasti vielä muutamaan vuoteen.

Meidän uuhiset ovat ulkoilleet koko kevään keleistä riippuen. Kerittiin koko konkkaronkka huhtikuussa, joten pari viikkoa sen jälkeen ainoastaan lämpimät päivät olivat ulkoilupäiviä.

Oprah ottaa aurinkoa

Sanni mahansa kanssa

Nyt toukokuulla on kaikki lambiset olleet pääsääntöisesti taas 'pirttiruokinnassa' Perustimme kolme astutusryhmää alkukuusta; ruskealla Pätkällä on kaksi morsianta, harmasMatilla myös kaksi ja valkealla Vikellä kahdeksan valkeaa uuhta. Toivoa sopii, että lokakuulla meille syntyisi taas monta, suloista karitsaa!

Meidän Pekka yritti kovasti iskeä silmää kiimoville uuhille Pässilän puolelta, mutta mitäpä tuo auttoi.. Emäntä ja Isäntä kun olivat sitä mieltä, että Pekan tärkein tehtävä on ottaa ihmisväeltä rapsutuksia vastaan. Ja olla hyvänä esimerkkinä nuorille pässipojille. Pekka on kyllä sukuselvä ja omaa idlas-numeron, mutta se on meidän lampolassa ihan vaan 'aliuna'; Pekka kun on sukulainen kaikille valkeille uuhille. Pekka tuli meille aikoinaan ns. kaupanpäällisinä, joten lemmikkipässin tehtävän se täyttää upean rauhallisen ja kiltin luonteensa ansiosta mainiosti. Ja eihän sitä tiedä, jos meille joskus tulisi sille sopivia morsmaikkuja! Pekka myös voitaisiin toisaalta myydä hyvään kotiin, siitoskäyttöön. Siis ehdottomasti eloon, ei lautaselle . Sopivan kodin löytyessä asiaa voisi harkita.

Toukokuu alkaa olla lopuillaan ja kevättöitä on tehty. Kuivia peltoja on osin kulotettu ja kunhan nuo loputkin pellot kuivahtavat, päästään ajamaan apulannat ja siemenet peltoihin. Suurin lohko, 4 hehtaaria, käännettiin viime syksynä. Loput, pienemmät lohkot on tarkoitus kääntää tulevana syksynä. Yhteensä peltoja on tällä hetkellä 12 hehtaaria, lisäksi tuttavan kuudelta viljellyltä hehtaarilta saadaan korjata sato tänä kesänä. Noiden lisäksi päästään viemään lampaita laitumelle Nurminiemeen. Syötävää riittänee siis koko kesäksi isommallekin porukalle! Toivotaan, että tulossa oleva kesä olisi heinänteon kannalta suotuisa, ja saataisiin mahdollisimman paljon kuivaheinää talteen myös talvea varten.

Ennen heinäntekoa meillä alkaa jo kuitenkin kiireet tuolla lampolan puolella; vuoden ensimmäinen pääjoukko alkaa karitsoida kesäkuun alkupuolella.

Vielä ne mahtuu rinnakkain.. eikun massukkain syömään.

'Iso ja komia ku pommikone'

Meidän Mammat on tosiaan jo melko muhkeita ja hieman pelkäämme, että isoja vuonueita olisi luvassa. Näinköhän ekakertalaisten astutusajan ruokinta meni sittenkin hieman yläkanttiin? Toivotaan parasta, että karitsoinnit menisivät kuitenkin ongelmitta. Tuttipulloja, tuttisankoja ja tuttiasennetta on kuitenkin jo jemmassa. Se SrayfoLamb on vielä kaupassa. Ja lehmän ternimaidot naapurin pakkasessa. Joten eiköhän me näillä eväillä pärjätä .

 

Vaikka astutusryhmät ja lopputiineet uuhet joutuvat olemaan vielä sisällä, on joutilaat pässit ja pässikaritsat aloittaneet laidunkautensa. Eipä tuolla ulkona ole vielä mitään muuta syömistä kuin kuivaa heinää ja vähin sitä 'vihreetä¨', mitä riivitään maasta ja puista. Mutta aurinkoa on yllin kyllin ja tilaa mellastaa raittiissa ilmassa . Pässit Pekka, Teppo ja pässipojat Voima, Urho sekä Sisu ovat ulkoilleet jo viikon ajan, yötä päivää. Onhan niillä ollutkin mukavaa! Kunhan tuo ruoho nousee kunnolla pelloille, pääsevät pässykät sitten ihan oikealle laitsalle. Alkavat pikkupojatkin kasvaa nopeasti, kun vihreälle pääsevät.

Oikealla Pekka ja helmikuinen karitsapässi Voima. Vasemmalla harmaspässipoika Teppo

Alkoi Paksupekkakin hoikkua, kun pääsi ulos reenaamaan..

Harmaspäkätti Teppo on kyllä metka pakkaus. Nuorena miehenä kokeilunhalu tuntuu olevan kova. Sitä ei tiietä, montako kertaa on pitänyt kokeilla, mutta kahtena yönä on herra taiteillut itsensä verkkoaidan yli, läpi tai ali laitumen puolelle. Ruoho kun on ihan oikeesti vihreämpää sillä puolen. Ensimmäisenä aamuna ikävä toisia oli niin kova, että pikkuherra 'seistä kanotti' portin ulkopuolella pää verkon sisäpuolelle työnnettynä ja mäkätti surkeana, kun oli jäänyt ikäänkuin seuran ulkopuolelle. Tänä aamuna herra makoili jo tyytyväisenä, maha killollaan tuoretta nurmea laitumella vähän kauempana aitauksesta, jossa muut mutustelivat tympeinä kuivia heiniään. Saatiinhan me Teppo ruotuun helpostikin, tämä herra kun seuraa sinistä raksuämpäriä vaikka pihapetäjään . Tämän päivän ohjelmaan kuuluu kuitenkin sähkölangan virittäminen verkkoaidan alaosaan. Jännityksellä jäämme odottamaan, millä puolella aitaa Teppo istuu huomenaamuna!

Että tämmöisiä turinoita toukokuulta, ja vähän keväältäkin. Nyt vain odotellaan, että nämä helmikuiset karitsat kasvavat ja lopputiineet uuhiset synnyttäisivät uusia pikkuisia.

Aranda ja Amorella, meidän uuhikaritsat odottavat jo kovasti leikkikavereita.. pääsisi ulos kisaamaan isommalla tyttöporukalla ja olemaan vähän isosiukkuna pikkuisille..

...joten: 'HALOOOO!! Näkyykö siellä vielä ketään?? Määää en näääää....'

Ai niin.. lopuksi pakko laittaa vielä yksi kuva...

En ole ennen ottanut taiteellista kuvaa kakasta, mutta yllä ois nyt semmoinen! Tai tiiä häntä taiteellisuudesta, mutta aika hieno se on joka tapauksessa... tuollainen kulotettu hevonkakkara .